Joogan todetut vaikutukset terveyteen

15.10.2020

Mitä tällä hetkellä tiedetään joogasta ja sen vaikutuksesta terveyteen?


Jooga on monimuotoinen ja kokonaisvaltainen menetelmä, jonka avulla voidaan
ylläpitää terveyttä, sekä oppia tuntemaan ja kehittämään itseä. Joogan juuret
ovat tuhansien vuosien päässä Intiassa. Ensimmäiset maininnat joogasta ovat
Veda-, Upanisad- ja Bhagavad Gita- kirjoituksissa. 

Joogan tunnetuimman kirjan Joogasutran (200 e Kr.) kirjoitti filosofi Patanjali.
Kirja sisältää suositukset keskittymis-, meditaatio-, ja hengitysharjoituksista, sekä harjoitteiden yhdistämisestä. 

Alkuperäisen tarkoituksen mukaan jooga tähtää ihmisen tasapainoon, henkiseen kasvuun ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Joogan avulla pyritään vapautumaan häiriötekijöistä ja saavuttamaan sisäinen rauha.


Nykyään joogasuuntauksia on monenlaisia.
Asentojoogassa tehdään enimmäkseen kehollisia harjoituksia (asana) ja hengitysharjoituksia (pranayama). Meditaatiojoogassa keskipisteenä ovat erilaiset rentoutumis-, keskittymis- ja mielikuvitusharjoitukset.
Joogaharjoituksissa liittyvät toisiinsa keho, mieli ja hengitys.
Sana "yoga" (yui) merkitsee yhteyttä: yhteyttä omaan itseen, sekä mielen ja kehon harmonista yhteistoimintaa. (Butera 2006, Seaward 2009, Ross & Thomas 2010, Meyer ym. 2012, Vorkapic ja Range 2014)

Nykypäivinä joogaa tutkitaan yhä enemmän ja joogaharjoittajat raportoivat usein lisääntyneistä onnen tunteista ja merkityksellisyyden kokemuksen
lisääntymisestä elämässään (Hayes and Chase 2010.)
Merkityksellisyyden kokemus katsotan toimintaterapiassa yhtenä tärkeimmistä hyvinvoinnin ja elämänlaadun avaintekijöistä. Kokonaisuudessaan joogalla on potentiaalia tukea ja täydentää muuta hoitoa. Sen on osoitettu auttavan yksilöitä tarkkailemaan ja sietämään fyysisiä kokemuksia ja somaattisen kokemuksen hallinta puolestaan voi edistää merkittävästi tunteiden säätelyä. Joogaa pidetään helposti lähestyttävänä, hyväksyttävänä, kustannustehokkaana ja lupaavana interventiomenetelmänä mielenterveyden häiriöiden hoidossa. (Cabral ym. 2011, Klatte ym. 2016, Meyer ym. 2012, Ross & Thomas 2012)

Tutkimusten valossa, joogan vaikutukset hyvinvointiin ovat monipuolisia:

- joogan fyysiset harjoitukset voivat lisätä fyysistä joustavuutta, koordinointia ja voimaa. Joogan fyysiset vaikutukset voivat lievittää somaattisia ongelmia. Sen lisäksi, hengitysharjoitukset ja meditaatio voivat rauhoittaa ja keskittää mielen ja sen kautta kehittää enemmän tietoisuutta ja vähentää ahdistusta. (Woodyard 2011, Bussing ym. 2012, Shroff & Asgarpour 2017)

- jooga on keho-mieli hoitomuoto, joka saattaa edistää mielenterveyttä. Se
voi vaikuttaa positiivisesti muun muassa masennukseen, stressiin,
ahdistukseen (Kinser ym. 2014.)
- jooga yhdistetään alhaisempaan stressiin ja korkeampaan hyvinvointiin
(McCall 2013.) Jooga alentaa stressiä ja se on todettu olevan tehokas
mielenterveyden parantamisessa. Eri tutkimuksissa joogaryhmissä on
havaittu lisääntyvää tyytyväisyyttä elämään, sekä vähemmän ahdistusta
ja aggressioita (Kerr 2000, Klatt ym. 2009, Smith ym. 2007.)
- jooga-hengitysharjoitus pohjaiset interventiot voivat auttaa lievittämään
psyykkistä ahdistusta (Descilo ym., 2010.) Hengitysrytmin rauhoittaminen
voi vaikuttaa myönteisesti autonomisen hermoston toimintaan.
Keskittynyt hengitys liittyy parempaan tunteiden säätelyyn ja parempaan
sympaattisen hermoston toimintaan (Arch & Craske, 2006; Brown &
Gerbarg, 2009.)
- joogan on osoitettu liittyvän autonomisen toiminnan muutoksiin, sekä
terveydentilan parantumiseen. Jooga on myös liitetty
mielenterveysongelmien, kuten ahdistuksen, masennuksen,
syömishäiriöiden, skitsofrenian ja ADHD:n lievittämiseen (Abadi ym.
2008, Carei ym. 2010, Menezes ym. 2015, Skowronek ym. 2013,
Vancampfort ym. 2012.)
- joogan tietoiseen läsnäoloon liittyvä komponentti - meditaatio - on
osoitettu vaikuttavan myönteisesti lukuisiin psykiatrisiin,
psykosomaattisiin ja stressiin liittyviin oireisiin, mukaan lukien ahdistus,
masennus, krooninen kipu, immuunitoiminta, verenpaine, kortisolitaso
(Davidson ym. 2003; Hölzel ym. 2011; Miller ym. 1995.) Meditaatio on
liitetty ahdistuneisuuden ja masennuksen vähenemiseen (Schreiner &
Malcolm, 2008.)
- rentoutumisharjoituksia voitaisiin käyttää masennuksen ja ahdistuksen
ensisijaisena ehkäisevänä ja / tai täydentävänä hoitona (Piyanee ym.
2015)
- jooga voi olla hyödyllinen lisäkomponentti myös trauman hoidossa.
(Rhodes ym. 2016)
- joogan on osoitettu auttavan paniikki-kohtausten hoidossa ja olevan osa
tehokasta hoitoa CBT-terapian kanssa (Vorkapic ja Range 2014)
- jooga voi parantaa unen laatua (Afonso ym. 2012, Cohen ym. 2004,
Taibi & Vitielo 2011)
- jooga parantaa hallinnan, turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta
(Franzblau, Smith, Echevarria, & Van Cantfort, 2006.) Joogalla on
vaikutuksia henkilökohtaiseen kasvuun, muun muassa mahdollistamalla
itseluottamuksen ja elämäntaitojen kehittämisen (Bussing ym. 2012)
- liikunta ja jooga ovat kaksi interventiota, joiden tiedetään vähentävän
masennuksen oireita ja parantavan kognitiivista toimintaa. Jooga liittyy
parannuksiin tiedon käsittelyssä, toiminnan ohjauksessa ja muistin
toiminnassa (Goethe & McAuley 2015, Luu & Hall 2016, Mathersul &
Rosenbaum 2016, Sharma ym. 2006)

Näyttöön perustuvan tiedon perusteella voidaan todeta, että jooga tarjoaa
kokonaisvaltaisen lähestymistavan mieli-keho terveyteen.
Jooga pyrkii edistämään fyysistä, psyykkistä ja henkistä hyvinvointia monipuolisten harjoitusten avulla.